Lokakuu toi tullessaan odotetun uutisen: Pietarsaaren sanomat -kaupunkilehti lakkautetaan. Jos ei nyt aivan virallisesti, niin ainakin käytännössä. Julkaiseminen ”harvemmin ja uudella konseptilla” on vain turhaa puhetta. Ja kun käytän sanaa odotettu, niin en tarkoita että olisin jotenkin kaivannut tätä hetkeä. Lähinnä olen vain sitä osannut pelätä – odottaa. Lehden tarinan päättyminen on jälleen yksi askel tällä pitkällä pettymysten polulla, jota me Pietarsaaren suomenkieliset olemme tottuneet kulkemaan. En kuitenkaan halua tällä kommentillani olla syyttämässä ketään. Loppujen lopuksi lehtien lakkauttaminen, kivijalkakauppojen katoaminen ja palveluiden vähentyminen on – ainakin kaupallisella puolella – useimmiten seurausta kysynnän vähyydestä. Aivan liian usein huomaan harmittelevani tyhjää liiketilaa ja silti päätyväni tilaamaan tuotteita nettikaupasta. Kuvittelin tehneeni viimeisimmän tilaukseni suomalaisesta verkkokaupasta, mutta Saksaan taisivat rahani mennä.
Olen ajatellut paljon tätä suomenkielisten tilannetta ja asemaa täällä Pietarsaaressa. Käytin kerran eräässä puheenvuorossani Veikkauksen vanhaa mainoslausetta: ”Maailma on erilainen vakioveikkaajan silmin.”, mutta sovelsin sitä tähän kotikaupunkiimme: ”Pietarsaari on erilainen ruotsinkielisen silmin.” Minun käsitykseni on, että ruotsinkieliselle ihmiselle on paremmin palvelua, kulttuuria ja oikeastaan kaikkea tarjolla. Pietarsaari on aidosti hyvä kaupunki ruotsinkieliselle ihmiselle ja heillä on paljon syytä positiiviseen asenteeseensa.
Positiivisuus monesti hyve, mutta realismi voi olla silti myös viisautta. Toisaalta realisti saatetaan kokea ilonpilaajaksi ja negatiiviseksi, vaikka tarkoitus olisi vain tuoda faktoja pöytään. Luin juuri eilen Pietarsaaren Historia, osa 4:ää ja siitä käy hyvin selvästi ilmi, että Pietarsaareen on suuntautunut kaksi selkeää muuttoaaltoa. Toinen liittyy tupakkatehtaan kasvuvuosiin viime vuosisadan alussa ja toinen sellutehtaan laajentumiseen 1960–70-luvuilla. Yksinkertaistetusti voidaan sanoa, että ne (muuttoaallot) olivat seurausta yrittäjien rohkeudesta, eivät poliitikkojen pyrkimyksistä.
Olen tullut siihen lopputulokseen, että nykytilanne, eli suomenkielisten määrän pitkään jatkunut väheneminen on seurausta kehityksestä, joka on jatkunut ainakin koko minun elinaikani. Näihin yli neljäänkymmeneen vuoteen on mahtunut myös paljon hyvää. Hyviä ideoita, hyviä tavoitteita, hyviä strategioita ja niin edelleen. Kehityksen suunta ei ole silti muuttunut. Joka kerta, kun jokin erityisesti suomenkielisiä koskeva asia tulee päätökseensä, tekee vain mieli sanoa: ”Siinä meni sekin!”
Olen niin ikään tullut vakuuttuneeksi siitä, että yhteiskunnan suuriin kysymyksiin, lasten alhainen syntyvyys, kuihtuva maaseutu tai suomenkielisten asema Pietarsaaressa – joka osaltaan on osa näitä suurempia ilmiöitä – ei ole olemassa helppoa tai yksinkertaista ratkaisua. Pietarsaaren Sanomat on tuore uhri maailman muutoksissa. Valtakunnan mediassa on viime päivinä ollut puhetta juuri tuosta alhaisesta syntyvyydestä ja väestöliiton tutkijan esille nostamista keinoista sen muuttamiseksi. Ehdotus vauvarahasta sai ihmiset raivostumaan, eikä sillä tiettävästi ole saavutettukaan tuloksia juuri missään, missä sitä on kokeiltu. Sitäkin keskustelua leimaa silti mielestäni se, että on valtava määrä ihmisiä, jotka ovat ärhäkkäästi valmiina repimään hajalle jokaisen ehdotuksen, joka vaikkapa syntyvyyden parantamiseksi tehdään, mutta minun silmiini ei ole sattunut ainuttakaan rikkirepijää, joka olisi osannut antaa parempia ehdotuksia.
Ja loppujen lopuksi tuosta alhaisesta syntyvyydestä juontavat juurensa kaikki ne haasteet, joita me suomenkieliset täällä Pietarsaaressa kohtaamme. On vaikea perustella uusien koulujen rakentamista, on vaikeaa edes ylläpitää kaikkea nykyistä ja on vaikeaa saada pientä kaupunkilehteä kannattamaan, kun meitä on aina vain vähemmän. PS:n lakkauttaminen on osaltaan jälleen vähentämässä kaupungin veto- ja pitovoimaa, mutta luullakseni lopulta melko pieneltä osalta. Ei aivan pisara meressä, mutta ehkä sormustin sangossa. Tarkoitan siis sitä, että en usko, että kovin moni muuttaa tämän seurauksena pois, mutta riittävän monta sormustimellista riittää kyllä täyttämään tyytymättömyyden sangon ja silloin lähtö on lähellä. Siinä meni sekin.
ramilehtola.com 
Jätä kommentti